Bloody Hell
The reason I haven't written for some time is that I fucked the entrance exams. For the first couple days it went pretty well until I noticed that I didn't do the exams the way they wanted me to. They said thay wanted to have more 'cinematic' expression. Well, I didn't pass. But who needs that bloody school anyway?
I watched a documentary film by Kanerva Cederström called 'Lost and Found'. It's one hell of a boring film. Nothing happens, there's just this guy talking and some 'artistic' videography on the background. If this is the kind of 'cinematic' expression that they wanted, I'm happy that I didn't manage to the fucking school!(I hope Kane doesn't read this) But seriously speaking documentary line at Taik is one of the best film classes around...
I got hold of some old pictures. In the middle is my father drinking homemade pirtu. On the right is my grandfather. Grandfather died in 1984, being 79 years and practically 'boots on'. A month before he died my grandmother wrote in her diary that he was doing a couple full days, from morning till night, at the logging forrest.
I watched a documentary film by Kanerva Cederström called 'Lost and Found'. It's one hell of a boring film. Nothing happens, there's just this guy talking and some 'artistic' videography on the background. If this is the kind of 'cinematic' expression that they wanted, I'm happy that I didn't manage to the fucking school!(I hope Kane doesn't read this) But seriously speaking documentary line at Taik is one of the best film classes around...
I got hold of some old pictures. In the middle is my father drinking homemade pirtu. On the right is my grandfather. Grandfather died in 1984, being 79 years and practically 'boots on'. A month before he died my grandmother wrote in her diary that he was doing a couple full days, from morning till night, at the logging forrest.
posted by INGSOC at 11:39 AM
4 Comments:
Well, sorry about the exam... Damn, I thought I'm gonna have a celeb director friend. But who need the effing school as you said it ;)
That's a beautiful picture by the way.
Hi Jussi!
I'm fortunate to have someone from exotic Malaysia to read this blog! I promise to write more from now on!
Also I heard that some psycho boy has got my blog as a computer background picture...
This sudden success has gone to my head in a way that I'm ready to write about my dirtiest secrets just to have more fans!
I think the end of the world will be usher in by a blog...
Go, give us some dirty, thrashy, pulp fiction then... You can be the Brett Easton Ellis (American Psycho) of blog.
Kanerva Cederströmin elokuva LOST and FOUND sai kantaesityksensä kesäkuun puolessavälissä Helsingin vanhimmassa elokuvateatterissa Orionissa.
Kuten HELSINGIN SANOMAT oikein kirjoittaa, suuri osa Cederströmin tuotannosta on omistettu Venäjälle. Ensimmäinen Venäjää sivunnut elokuva oli tarina Kanervan sodan aikana jäljettömiin kadonneesta enosta.Toinen,Trans Siberia,on kiertänyt kaikilla Euroopan elokuvafestivaaleilla,sekä USA:ssa ja Kanadassa.
Sarjassa kolmas onkin sitten käsillä oleva LOST and FOUND,joka kertoo tunnetun Moskovalaisen homoseksuaalin kohtalosta ja integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan.Konstantin Gontcharov eli Kostja Diva,on kuuluisa Suomessa ja sen ulkopuolella. Ihmisoikeustaistelija,hoitoalan toimihenkilö,vapaaehtoistyöntekijä monissa yhteiskuntajärjestöissä, pakolainen,kosmetologi, kabareenäyttelijä,skandalisti, UNISEX-diiva,huligaani, lauluntekijä sanalla sanoen kävelevä provokaatio,ja yksinkertaisesti kaunis ihminen.
LOST and FOUNDia ei voi kutsua klassisessa mielessä dokumentiksi. Erään parhaasta skandinaavisesta dokumenttifilmistä palkitun ohjaajan,Virpi Suutarin, näkemyksen mukaan Cederström onkin ohjannut runollisen elokuvan(IMAGE 6-8/03).Tunnettu taiteentutkija Juha-Heikki Tiihinen puolestaan kirjoittaa Z-lehdessä,että käsillä on elokuvallinen runoelma,jota koristavat korkeatasoinen venäläinen runous sekä päähenkilön Osip Mandelshtamin runoihin tekemät laulut,Diiva Kostjan omina tulkintoina.
Filmi jakaantuu osiin,jotka tarjoavat läpileikkauksen Moskovan ja Helsingin katuihin.Kuvassa ovat milloin sairaalan pyörätuolit, milloin "SEXHIBITION" tai helsinkiläiset yökerhot.Kostja esittäytyy hoitajana, kabareetähtenä, pakolaisena ja myöskin säveltäjänä.Ja tietenkin bailaajana.Tunnelma elokuvassa on syvän humanismin ja rakkauden kyllästämää.Päähenkilön täsmälliset arvostelmat sekä vapautuneisuuden aste shokeerasivat mm.joitakin venäjänkielisiä katsojia.
Monologiin yhtyvät runoineen nykyään Kapkaupungissa asuva Galina Karjalainen ja moskovalainen courteoise-(hovi)manierismin edustaja Vadim Stepantsov.Tähän kaikkeen on orgaanisesti liitetty Maritta Kuulan pop-laulut ja moskovalaisen taiteilija Tatjana Ipatovan "Zima"-lauluballadi.
Kostjan ja hänen potilaansa Tyyne Palmenin keskusteluissa kietoutuvat erottamattomasti yhteen draama ja ironia.Osa yleisöstä itki ja osa nauroi näytännön aikana, lopputekstien jälkeen itkijöitä oli enemmän."Kostja hoitaa nyt täällä vanhuksia suurella sydämellä", - näillä sanoilla HS vain toteaa filmin todellisuutta.
Tässä taas erään venäläisen naiskatsojan mielipide:Ei ole mikään yllätys, että Cederström valittiin professoriksi:tässäkin elokuvassa hän on uskollinen luomalleen dokumenttielokuvan tyylille,jota voi verrata näytellyn elokuvan puolella Kaurismäkeen!Sen on annettava jatkua ja sitä on opetettava!
Ohjaajana Cederström ei antanut Gontsharoville erityisiä tehtävänantoja;hän pikemminkin seurasi Kostjaa kahden vuoden ajan, kunnes oli valmis kertomaan tämän tarinan eksyneestä venäläisLumikista ja hänet vastaanottaneista suomalais kääpiöistä.Ja samalla tarinan väärinymmärretystä taiteilijasta; Cederström näki Kostjassa aikamme ruhtinas Myshkinin.Z-lehti lisää, että "kuvassa on sellaisen ihmisen traaginen kohtalo,joka on kyennyt säilymään vahvana elämän koettelemuksissa ja tulemaan niistä vielä vahvemmaksi."
Elokuva esitetään YLEn 1-kanavalla 12. 10.; LOST and FOUND on kutsuttu RAKKAUTTA JA ANARKIAA-elokuvafestivaaleille,sekä Malmö:n NORDIC FILM-festivaaliin.
SPEKTR-lehti 7/03
Risto Hakulinen,Helsinki
Post a Comment
<< Home